panorama2

Seestan Sokeritopanmetsä

Sijainti ja kulkuyhteydet

Seestan sokeritopanmetsä.jpg11,25 hehtaarin suuruinen Sokeritopanmetsä sijaitsee Sokeritopanmäessä. Alue rajoittuu pohjoisessa Kivijärveen, idässä Seestanjokeen ja etelässä Seestantiehen. Ahtialasta Seestantietä ajettaessa Särkjärventien ja Seestantien risteys on alueen kohdalla. Risteyksestä noin 150 metriä Seestan kartanon suuntaan lähtee Seestantiestä vasemmalle metsään jo osin umpeenkasvanut polku, jota pitkin pääsee kuitenkin jalan hyvin kulkemaan syvemmälle Sokeritopanmetsään. Polku kulkee Kivijärven rantaa pitkin alueen läpi länteen Tissistenmäen läpi kohti seuraavaa luonnonsuojelualuetta, Lintusaarta.

Alueen kasvillisuus

Alueen keski- ja eteläosan valtapuuston muodostaa varttunut ja hämärä kuusimetsä ja varjostuksen seurauksena pensaskerrosta ei näillä alueilla juuri ole. Sen sijaan kenttäkerros on tiheä ja sen valtalajina kasvaa käenkaalia. Lisäksi kenttä- ja pohjakerroksessa kasvaa poimulehteä, niittyleinikkiä, metsäalvejuurta, ahomansikkaa, koiranputkea, muutamia nokkosia, riidenliekoa, ojakellukkaa, hiirenporrasta, metsäkurjenpolvea, lillukkaa, nuorta vadelmaa, kieloa, oravanmarjaa, seinäsammalta, metsälehväsammalta sekä kerrossammalta, metsätähteä, nuoria pihlajantaimia, vadelmantaimia, metsäimarretta, suo-orvokkia, oravanmarjaa sekä muutamia heinämättäitä.

Niiltä kohdin, josta puusto ei varjosta metsän pohjaa runsaasti, pensaskerroksessa viihtyy lähinnä runsaasti nuoria pihlajantaimia ja sanajalka sekä soreahiirenporras runsastuu kenttäkerroksessa.

Alueen itäisessä osassa mäen rinteelle noustaessa alkavat valtapuuna kuusten joukossa viihtyä korkeat männyt, jotka päästävät valoa enemmän pohjakerrokseen. Nuori puu- ja pensaskerros alkaa runsastua ja sen muodostavat pihlajat ja kuuset. Mäen rinteessä kasvaa runsaasti varpuja kuten mustikkaa sekä lisäksi heinää, lillukkaa, kieloa, sananjalkaa, kotkansiipeä ja metsäkastikkaa.

Mäenkukkulan takana kasvaa kerrossammalta, hiirenvirnaa, lillukkaa, mustikkaa, jonkun verran käenkaalia, oravanmarjaa, metsäliekosammalta, metsäalvejuurta, hiirenporrasta, korpikarhunsammalta, kallioimarretta, mustikkaa, metsätähteä, metsäkastikkaa, heinää, oravanmarjaa, seinäsammalta, isotalvikkia, pieniä koivuntaimia, raitaa, tammentaimia ja paikoin tiheästi nuoria kuusentaimia. Lisäksi nuorta pihlajaa nousee paljon pensaskerroksesta. Valtapuuna ovat suuret männyt, joiden joukossa kasvaa muutamia suuria koivuja. Kaatunutta puuta on paljon, mikä muodostaa aukkoja metsän latvukseen. Metsä onkin näiltä osin valoisampi ja sen myötä myös kenttä- ja pensaskerros tuuheampi. Alueen näillä kohdin on myös jyrkkiä rinteitä joista näkee Kivijärvelle.

Kuusivaltaisuus lisääntyy alueen keskiosissa ja kenttäkerroksessa eniten varvuista mustikkaa, lisäksi heinää, seinä- ja kerrossammalta, lillukkaa, käenkaalia, riidenliekoa, metsäkortetta, tuomea, metsämaitikkaa, harmaaleppää.

Maasto alkaa alueen länsiosaa kohti mentäessä olla kivikkoista ja tien vieressä rinteistä. Lähempänä Kivijärven rantaa on lisäksi pimeää, nuorempaa ja melko kuivaa kuusimetsää. Metsän pohjakerroksessa ei näillä alueilla ole juuri muuta kuin kuivaa lehteä, risua, neulasia ja seassa valtalajina käenkaali ja muutamia mustikanvarpuja, ahomansikkaa, lillukkaa. Kuusten joukossa kasvaa muutamia isoja koivuja ja mäntyjä. Alue laskee Kivijärveen. Kallioimarretta kasvaa kivien päällä kynsisammaleen joukossa. Seestantien vierellä kasvaa suurta ja vanhaa mäntyä, sekä pihlajaa, pajua ja koivua.

Sokeritopanmetsä kartalla.