panorama2

Sammalsuo

Sijainti ja kulkuyhteydet

Sammalsuon alue 047.jpgSammalsuon luonnonsuojelualue sijaitsee Nastolan kunnan Kureniityssä lähellä Villähteentien ja Koiskalantien risteystä. Alueelle pääsee Koiskalantietä pitkin Kureniityn tiestä noin sata metriä Nastolan suuntaan. Koiskalantie ylittää alikulkutunnelin, jonka kohdalta lähtee alueelle valaistu soratie. Alueen eteläreunalla kulkevaa soratietä pitkin voi hyvin kulkea joko pyörällä tai kävellen. Sammalsuon alue on pinta-alaltaan 6,5 hehtaaria ja siihen kuuluu lähes umpeen kasvanut lampi sekä sitä ympäröivä suo- ja lehtimetsäalue, joilla on merkitystä uhanalaisen lajiston suojelun kannalta. Sammalsuon alue rauhoitettiin vuonna 2000.

Alueen eteläreuna

Metsä Sammalsuolle tultaessa on hyvin rehevää, monipuolista ja puusto kerroksittaista. Alueella on runsaasti suuria lehtipuita. Esimerkiksi tien reunustan pihlajat ovat samankorkuisia kuin alueen koivut. Valtapuina alueen reunametsissä ovatkin koivut ja pihlajat. Niitä alemmassa puustokerroksessa kasvaa runsaasti yli viisimetristä nuorta vaahteraa. Pensaskerroksesta puustoon kurottaa myös paatsamat ja ryteikköinä kasvavat tuomet. Pensaskerros on runsasta ja siihen kuuluu paljon mm. vaahteran ja pihlajan nuoria taimia, runsaasti alvejuurta, soreahiirenporrasta, suurta metsäimarretta sekä jonkin verran taikinamarjaa. Kenttäkerroksessa kasvaa valkovuokkoa, metsätähteä, seinäsammalta sekä suurikokoista kieloa. Kun ollaan syvemmällä metsässä, metsän pohjalla on enemmän kariketta kuin sammalta. Maaperä on runsaasta kasvillisuudesta päätellen ravinteikasta. Metsä on melko valoisa, vaikka pensas ja puukerros on runsasta. Lehtipuumetsän seassa kasvaa vain muutamia yksittäisiä kuusia ja mäntyjä.

Alueen itäinen reuna

Metsässä kenttäkerroksen lajisto on monipuolista. Siellä kasvaa metsätähteä, rahkasammalta, hiirenporrasta, käenkaalia, oravanmarjaa, kieloa, hieman sudenmarjaa, ahomansikkaa, valkovuokkoa sekä runsaasti metsäkortetta. Pensaskerroksessa kasvaa punaviinimarjaa, haavan ja vaahteran taimia, tuomea ryteikkönä, runsaasti pihlajan taimia sekä muutama kataja. Puusto pysyy koivuvaltaisena, mutta joukosta löytyy myös muutamia nuoria kuusia sekä korkeita harmaaleppiä.

Alueen pohjois- ja länsireuna

Suoaukean pohjoispuolen metsässä on myös muutamia lampia, joissa kasvaa vehkaa. Nuoren koivikon juurella metsän kenttäkerroksessa kasvaa tiheänä metsäkortetta. Edempänä kenttäkerrosta peittää alvejuuri, oravanmarja ja käenkaali ja lehtipuiden seassa kasvaa myös mäntyjä. Nuorten puiden taimet alkavat kasvaa runsaina ryteikköinä ja varjostaa metsää takaisin länteen (kohti Koiskalantietä) siirryttäessä.

Suoaukea

Sammalsuon luonnonsuojelualue.jpgSammaleen määrä lisääntyy ja puusto vaihtuu enemmän koivuvaltaiseksi ja nuoremmaksi mitä lähemmäs suota/lampea liikutaan. Kenttäkerroksessa kasvaa em. kasvien lisäksi heinää ja suokortetta. Jo soratien vieressä sammalmatto alkaa paksuuntua ja upottaa. Alueella kasvaa korpikarhunsammalia sekä runsaasti kurjenjalkaa ja rahkasammalia (mm. rämerahkasammalta ja korpirahkasammalta).

Puustona kasvaa runsaasti nuorta paatsamaa ja koivua. Varvuista pensaskerroksessa kasvaa juolukkaa.

Suon reunaan tultaessa rahkasammal yleistyy vallitsevaksi lajiksi ja sammalmatto muuttuu upottavammaksi. Kenttäkerroksesta löytyy metsätähteä, raatetta, heiniä, runsaasti suokortetta, luhtavillaa sekä suoaukean toisessa päädyssä tupasvillaa, suokukkaa ja suopursua. Niiden lähistöllä kasvaa myös nuoria mäntyjä. Pensaskerroksessa kasvaa pajua, kiiltopajua, hanhenpajua ja koivuntaimia.

Suoaukea on valoisa ja luhtavilla erottuu selvästi muun heinän joukosta. Keskemmällä suota viihtyvät puista vain n. 2-3 metriset koivun taimet. Suon keskellä oleva lampi on suureksi osaksi niin umpeenkasvanut, ettei sitä suolla kävellessä erota muuten kuin sammalmaton, heinikon ja valtalajina kasvavan terttualpin ja kurjenjalan välistä välkehtivinä pieninä lammikkoina.

Sammalsuo kartalla.