panorama2

Salpausselkä

Laakealakinen, leveimmillään kaksikilometrinen ensimmäinen Salpausselkä on jääkautinen reunamuodostuma, joka syntyi noin 12 500 vuotta sitten mannerjäätikön reunan pysähtyessä paikalle yli 200 vuodeksi. Jään alle jäi moreenia, jonka päälle sulamisvesien mukana kertyi harjuainesta. Sana ”salpaus” kuvaa sitä, kuinka muodostuma kartalta katsottuna näyttää salpaavan pohjoispuolelleen Järvi-Suomen järvet.

Paikoittain Salpausselän rinteillä on pitkittäisiä kiviröykkiöitä, jotka ovat jäänteitä muinaisen Itämeren rantaviivasta. Salpausselällä sijaitsee Lahden korkein kohta 174 metriä merenpinnasta ja 93 metriä Vesijärven pinnasta.

Salpausselkä on pääasiassa kangasmetsää, mutta paikoin kerrostuneiden hienorakeisten maalajien kohdalla on myös lehtoja. Korpikankareella pohjoiseen viettävä Vesijärven rannan lehtorinne on esimerkki tällaisesta.

Lahden urheilukeskuksesta lähtevät lenkkeily- ja hiihtoreitit esimerkiksi Tapanilan (4,2 km) hiihtomajalle, Rautakankareelle (8,6 km), Korkealaavulle (6,0 km), Messilään (7,2 km), Pirunpesän rotkolle (7,8 km) sekä Tiirismaalle (13,2 km). Kuntoiluväylät ovat valaistuja ja niiltä on helppoa poiketa metsäpoluille. Urheilukeskuksessa Suurhallin ja harjoitushyppyrimäkien välissä on karttataulu ulkoilureiteistä. Samalta paikalta alkaa myös maastopyöräilyreitti. Lisätietoja kuntoilumahdollisuuksista tarjoaa Lahden liikuntatoimisto.