panorama2

Ratapenger

Sorasta ja hiekasta rakennettua junaradan pengertä luonnehtivat niityn ja kedon kasvit. Varsinaiset radanvarren kasvit ovat jo hävinneet kasvipeitteen sulkeuduttua. Penkereen alueelta voi löytää myös pihoilta tuttuja lajeja, kuten piharatamoa, pihatatarta, voikukkaa, kylänurmikkaa, valkoapilaa sekä pujoa. Niittylajistoon kuuluvat pukinjuuri, hopeahanhikki, hiirenvirna, aitovirna, kissankello, paimen- ja ahomatara, ahomansikka, nurmirölli ja nurmitädyke. Edellä mainitut lajit kasvavat pääasiassa pari metriä leveän kulkuväylän kahta puolta vyöhykkeessä, joka pidetään matalana niittämällä. Paikoilla, joille niitto ei ulotu, lajisto on suurikokoisempaa: ahdelauha, kultapiisku, sarjakeltano, hietakastikka, nokkonen sekä metsä- ja peltokorte. Penkereen juurella kasvaa myös suuria nokkostiheikköjä, mesiangervojen, huopaohdakkeiden, karhunputken ja jossain määrin myös virmajuuren seassa.

LiipolanratapengerPenkereen luiskat ja näitä reunustavat metsät ovat pensoittuneet. Pensaita on kuitenkin raivattu ja puustoa harvennettu. Kulkureitin varrella on myös paljon lehtipuita, koivua, haapaa, raitaa ja leppää. Suuret kiiltopajut sekä aikanaan villiintyneet tai viljelyksiltä karanneet punapajut ja vuorijalavat kurottavat myös oksansa luiskalta pengertielle.

Haapojen rungoilla kasvaa haavankeltajäkälää ja raidanrungoilla sormikarvetta sekä raidanisokarvetta. Reitillä voi myös nähdä ja kuulla tyypilliset pensaikkojen ja havumetsien linnut.

Vanhan Loviisanradan penger on helppokulkuinen. Vanhanradankadun ja Teknikonkadun risteyksestä penkkaa voi kävellä Nikkilän kaupunginosaan saakka.