panorama2

Puronvarren lehto

Notkon pohjalla kasvaa komeana nauhana mesiangervoa ja sen yläpuoleisilla rinteillä suurikokoista nokkosta. Itäreunan kuusikossa on harvakseltaan pensaina pihlajaa. Kenttäkerroksessa vallitsevat käenkaali, lillukka, oravanmarja sekä paikoin valkovuokko ja harvinainen keltavuokko. Siellä täällä kasvaa kieloa ja ahomansikkaa. Pääuomaan laskevan puron sekä sen pohjoispuolella sijaitsevan painanteen lajeihin kuuluvat vadelman ja nokkosen ohella metsäkorte ja lehtotähtimö. Puron pohjoispuoleisessa painanteessa, kuten kohteen eteläpäässä pääpuron uoman äärellä kasvaa lehtopalsamia.

Sivupuron kohdalla olevassa notkossa kasvaa runsaasti hiirenporrasta ja metsäkortetta tiheänä mattona. Rinteillä viihtyvät nuokkutalvikki ja rohtotädyke.

puronvarrenlehtoaPuron länsireunaa kuljettaessa pohjoisosa on synkkää, osin harvennettua kuusikkoa. Etelää kohti siirryttäessä vastaan tulee lukuisia saniaiskasvustojen valtaamia, miltei kuivia sivu-uomia ja raviineja. Eteläkärjessä erottuu selvänä pieni mäki, jonka kohdalla purossa kasvaa runsaasti lehtopalsamia ja lehtoleinikkiä. Puolitoistametrinen mesiangervo- ja nokkoskasvusto on vallannut notkon.

Paikoin seassa on koiranputkea ja mustakonnanmarjaa sekä pensaana harmaaleppää. Maaperältään kohde on moreenia ja kalliopaljastumat eteläosassa graniittia.

Pohjoinen metsäsaareke on rehevää mustikkatyypin kuusikkoa, jossa on myös noin kolme prosenttia koivua. Pensaskerroksen pihlaja on tiheää ja paikoitellen kasvaa runsaasti lillukkaa. Seinäsammal muodostaa yhtenäisen maton. Alueen halki virtaavan Vartio-ojan notkossa ei metsäkortteen ohella juuri muuta kasva, mutta sen pohjoisrinteillä viihtyvät runsaina isotalvikki, taikinamarja, huopakeltano, ojakellukka sekä katinlieko.

Pipon moottoriurheilualueen eteläpuolella on kahden mäen välissä metsäkortetta kasvava notko. Härkämäen itärinnettä peittää metsä- ja kivikkoalvejuurten saniaismatto. Alempana rinteellä seassa on myös vadelmaa. Ylärinteellä kasvaa pensaana metsälehmus. Molemmat mäet ovat harvennettua mustikkatyyppiä. Itäisellä mäellä kasvaa metsälauhan lisäksi metsämaitikka.

Alueelle pääsee pohjoisesta Sahaajankadun päästä, autolla Lahden ammattikorkeakoulun ja Päijänne-Instituutin hyödyntämän Kujalan kampusalueen länsipuolelta lähtevältä Lakkilantieltä sekä polkupyörällä vanhaa Loviisan ratapengertä pitkin. Alueen pohjoispäästä lähtiessä kannattaa kulkea itärannalle vain reilun metrin levyisen puron yli, sillä tämä puoli on helppokulkuisempi.