Sydänkangas

Kunnaksen Sydänkankaan kaupunginosasta löydettiin merkittävä kangasvuokkoesiintymä, jonka vuoksi alue rauhoitettiin vuonna 1980. Kangasvuokko viihtyy valoisilla, karuilla mäntykankailla. Se on jääkauden jälkeen vaeltanut nykyisille asuinalueilleen ja Suomessa sitä esiintyy lähinnä Salpausselillä ja niiden välisillä harjuilla. Kangasvuokko on uhanalainen (VU) ja rauhoitettu kasvilaji.

Sydänkangas sijaitsee harjualueella, jolle on tyypillistä kallioperän murroslinjat ja muinaisen mannerjään sulavesivirtojen lajittelemat maa-ainekset. Suojelualueella maa on tasaista ja siellä täällä on matalia painanteita Alueen ympäristö on mäntymetsää kasvavaa puolukkatyypin kangasmaata.

Muistathan pitää koirat aina kytkettyinä alueella liikkuessasi. Lisäksi on varottava kasvien tallaantumista.

Alueen puusto on mäntyvaltaista, mutta Sydänkankaalla kasvaa myös katajaa ja kuusta. Kenttäkerroksen kasveja ovat kangasvuokon lisäksi mm. kanerva, puolukka ja sianpuolukka, kultapiisku, kangasmaitikka, metsälauha, kevätpiippo, metsäkastikka, tietyt keltanot sekä kielo ja kangaskorte. Saattaa alueelta löytää harjuille tyypillisen häränsilmänkin. Pohjakerroksessa kangasmetsäsammalien ja poron- ja hirvenjäkälien seurassa kasvaa myös pikarijäkälää. Alueen pohjoisreunalla maaperä on ravinteikasta, mikä näkyykin edellisestä poikkeavassa lajistossa. Esimerkiksi harmaaleppä, paatsama, harakankello, paimenmatara, terttuselja, metsäalvejuuri ja pujo ovat pohjoisreunan kasvilajeja. Itäosaan on puolestaan kehittymässä haavikko.

Kangasvuokon kasvustot ovat taantuneet viime vuosien aikana Lahdessa ja muuallakin Päijät-Hämeessä. Syynä tähän on mm. puuston liiallinen kasvu, jonka vuoksi lajin valonsaanti vähenee. Lisäksi kasvin elinalueet kärsivät rehevöitymisen vaikutuksesta: sammaleet ja varvut valtaavat tilaa, jolloin kangasvuokko tukahtuu muun kasvillisuuden alle. Kangavuokko lisääntyy siemenestä, minkä vuoksi sille on elintärkeää, että valoa on tarpeeksi, ja maapohja on riittävän avoin siementen itämiselle.

Kangasvuokon elinolosuhteiden parantamiseksi Sydänkankaan metsää harvennettiin talvella 2021. Lisäksi kesällä 2021 suojelualueen pohjoispäähän tehtiin kaksi koealaa, joista poistettiin sammalia ja varpuja. Tarkoistus on seurata miten kasvilisuuden poistaminen vaikuttaa kangasvuokon leviämiseen.

Sydänkankaalla kangasvuokot kasvavat paikoitellen aivan polun varrella ja ovat alttiita tallaantumiselle. Alueella tapahtuvaa kulkua on yritetty ohjata erilaisilla nauhoilla, mutta ne on revitty pois. Kangasvuokon suojelemiseksi on kuitenkin tärkeää, että osa alueesta rauhoitetaan kokonaan kulkemiselta.