panorama2

Pesäkallio

Luonnonsuojelualueen merkki

 

Lahden Pesäkallion alueesta on suojeltu 70 hehtaaria vuonna 1989, ja vuonna 2004 se liitettiin Natura 2000 – verkostoon. Luonnonsuojelualueen pohjois- ja eteläpuoliset alueet ovat retkeily- ja ulkoilualuetta. Lahden kaupungin yleiskaavan valmistelun mukaisesti luonnonsuojelualuetta laajennettiin 200 hehtaarin suuruiseksi vuonna 2013.

Lataa karttalehti

Eteläpuoleiset metsät ovat erityisen merkittäviä

Pesäkallion luonnonsuojelualueen eteläpuoliset metsät ovat erityisen merkittäviä lehtojen suojelun kannalta. Lehtoja on Merrasjärven ympäristössä yhteensä 11,79 hehtaaria. Laajennusalueen lehtojen luonnontila on enimmäkseen hyvä ja edustavuus kokonaisuutena erinomaista tasoa. Pesäkallion luonnonsuojelualueen eteläpuoliset metsät ovat myös merkittäviä vanhojen luonnonmetsien suojelun kannalta. Luonnonmetsää on Merrasjärven ympäristössä yhteensä 36,61 hehtaaria. Pinta-ala on lähes 80 % Pesäkallion luonnonsuojelualueella sijaitsevien, luonnonmetsiksi luokiteltavien metsien määrästä. Niiden luonnontila ja edustavuus ovat kokonaisuutena hyvää tasoa.

Natura-alueen pohjoispuoli on puustoisten soiden aluetta. Pohjoisessa on seitsemän ja etelässä kolme eri luontotyppistä suota, joiden yhteispinta-ala on 11,31 hehtaaria. Luonnontila ja edustavuus ovat sielläkin hyvää tasoa. Kymmeneen suokohteeseen sisältyy useita uhanalaisia suoluontotyyppejä.

Suojeltavia lintulajeja ja luontotyyppejä

Pesäkallion metsissä esiintyy Natura-alueen suojeltaviin lintulajeihin kuuluvat palokärki, pyy ja pikkusieppo. Vanhojen ja varttuneiden metsien vuoksi Pesäkallion lähimetsillä on suuri merkitys myös vanhojen luonnonmetsien eliöille.

Luonnonsuojelualpesäkallio_räme.jpgueen laajentaminen Merrasjärven eteläpuolelle kasvatti suojeltujen lehtojen pinta-alan yli kaksinkertaiseksi. Samalla suojelluksi tuli entistä useampia lehtokasvillisuustyyppejä ja uhanalaisten lehtokasvien esiintymiä. Suojelun laajentaminen Pesäkallion luonnonsuojelualueen pohjois- ja eteläpuolelle kasvatti suojeltujen puustoisten soiden määrän 4,09 hehtaarista 15,40 hehtaariin. Samalla kun suojeltujen kasvillisuustyyppien määrä kasvoi, suojelluksi tuli myös ojitettua ennallistamiskelpoista korpea.

Pesäkallio kartalla