panorama2

Eläimet

Hyönteiset

Luhdanjoen hyönteislajisto tunnetaan huonosti. Alueella esiintyy monia hyönteisiä massoittain, kesäöinä hyttysiä voi olla kiusallisen paljon. Jokivarsi ja kosteat niityt ovat korentojen suosiossa. Esimerkiksi immenkorento lepattelee rantamilla yleisesti, samoin tytönkorennot. Kalat Hauki, ahven, särki ja made kuuluvat Luhdanjoen peruskaloihin. Aiemmin on joella tavattu viljelylammikoista karanneita kirjolohia.

Sammakkoeläimet

Luhdanjoella viihtyy runsas sammakkokanta. Keväällä kutuaikana elämä on vilkasta tulvajärven rantavesissä. Suuri osa sammakoiden kudusta jää kuiville tulvien laskiessa. Havainnot viittaavat siihen, että sammakot olisivat vähentyneet ainakin suojelualueella. Rupikonna on melko yleinen Luhdanjoella, joinakin vuosina niitä on nähty kutuaikoina rantatulvilla. Vesiliskosta ei ole niityltä havaintoja, mutta luultavasti niitä kuitenkin siellä asustaa, sillä laji on tavattu suojelualueen viereisen pellon ojassa.

Linnut

PunajalkavikloLinnut näkyvät ja kuuluvat Luhdanjoen niityillä. Vilkkainta on muuttoaikana keväällä, jolloin vesilinnut kokoontuvat tulvajärvellä ja kahlaajat ruokailevat vetisellä niityllä. Vesilinnuista tavallisimpia ovat telkkä, sinisorsa, tavi ja haapana. Jouhi- ja lapasorsa sekä heinätavi näyttäytyvät tulvilla myös. Jonkin verran nähdään myös tukka- ja punasotkia, isokoskeloita, silkki- ja mustakurkku-uikkuja. Joutsenia lepäilee melko usein pohjoislevennyksen tulvilla.

Huhtikuun näkyvimmät ja kuuluvimmat kahlaajat ovat taivaanvuohi ja metsäviklo. Tulvan korkeus säätelee lintumääriä, mitä enemmän antoisia ruokailupaikkoja, sitä runsaammin lintuja.

Luhdanjoen linnut näkyvät parhaiten lintutornista, josta katselu häiritsee siivekkäitä vähiten. Tornista näkee usein myös paljon muuttolintuja. Haukkojen muutto yltyy toisinaan komeaksi huhtikuussa. Vilkkaimpina päivinä on nähty kaksisataa haukkaa. Varpushaukka, piekana ja hiirihaukka ovat niistä tavallisimpia. Merikotkia kaartelee tornin näköpiirissä useita joka kevät. Harvinaisimpia Luhdanjoella havaittuja petolintuja ovat haara- ja arosuohaukat. Myös paikallisia metsälajeja voi tornista havainnoida. Luhdanjoki on suuren elinympäristövalikoimansa ansiosta yksi Lahden monipuolisimmista linturetkikohteista. Kun vesilinnut parveilevat huhtikuussa, on toukokuu kahlaajien huippuaikaa. Silloin Luhdanjoella esittäytyvät niittykahlaajat, joista lirot ja suokukot ovat yleisimpiä. Valko- ja mustaviklot viihtyvät myös niityillä.

Suojelualueen ja Luhdanjoen pohjoislevennyksen tyyppilintuja pesimäaikana ovat pensaikkolajit ruokokerttunen, pensaskerttu, pajusirkku ja punavarpunen. Hoitotoimen ansiosta avoimeksi muuttunut niitty on houkutellut paikalle myös keltavästäräkkejä. Harvalukuisia säännöllisiä pesimäajan lajeja ovat pensassirkkalintu ja pikkulepinkäinen. Kahlaajien peruslaji Luhdanjoella on taivaanvuohi, ja punajalkaviklo on myös kotiutunut laidunnetuille niityille.

Ruisrääkkä on myös palannut raivatuille niityille. Raikuvaääninen kurki on pesinyt useina vuosina pohjoislevennyksessä, mutta toukokuussa noussut tulva on tuhonnut pesän joitakin kertoja. Vesilinnuista pesii yleisimpänä sinisorsa, tavi, haapana ja telkkä. Vähälukuisena tavataan lapasorsia ja heinätaveja lähes vuosittain. Syysmuutolla lintuja pysähtyy Luhdanjoen niityille vaihtelevasti. Heinä- ja elokuussa sattuva tulva houkuttelee toisinaan suuria kahlaaja- ja vesilintuparvia. Syyskuussa laidunnetut niityt ovat erityisesti kurppien suosiossa. Taivaanvuohia voi räpsähtää lentoon kymmenittäin pieneltä alalta ja pohjoisesta tulevia jänkäkurppia pysähtelee säännöllisesti.

Nisäkkäät

Piisami kuulu niityn nisäkäslajistoon, mutta eräiden käsitysten mukaan se olisi harvinaistunut, ehkä viime vuosien kesätulvien takia, jotka ovat häirinneet pesintää. Niityllä asustaa vesimyyriä, peltomyyriä ja vaivaishiiriä ja metsänreunoissa lisäksi metsämyyriä ja -hiiriä sekä päästäisiä. Tulvat häiritsevät pikkunisäkkäiden eloa niityllä. Hyvien myyrävuosien tulvattomina syyskesinä niityllä on hyvin runsaasti myyriä. Viimeksi syksyllä 2002 myyrien käpälänjälkirivit kuvioivat niittyä tiheästi.

SaukkoMyyriä saalistavien kärppien ja lumikoiden jälkijonot ovat myös tavallisia niityillä hyvinä vuosina. Näätäeläimistä vieraslaji minkki on harmillisenkin yleinen. Saukko on havaittu joskus Luhdanjoella suojelualueen lähellä, mäyrä vierailee silloin tällöin niityillä. Kettu on tavallinen Luhdanjoella kuten muuallakin. Metsästäjien mukaan Luhdanjoen laaksossa on myös liikkunut ilves. Luhdanjoen niityillä näkee usein hirviä ja valkohäntäpeuroja. Viime aikoina yleistynyt metsäkauris on melko säännöllinen tuttavuus.