panorama2

Kasvit

Kilpiäistenpohjassa voi hyvin havaita järven eri kasvillisuusvyöhykkeiden kehityksen. Ulapalle päin mentäessä voidaan seurata veden syvyyden vaikutusta kasvillisuuteen. Rantakosteikon reunoilla lähimpänä mineraalimaata kasvaa hieskoivuja, tervaleppiä ja eri pajulajeja, suomyrttiä ja rahkasammalia. Seuraavalla vyöhykkeellä kukoistavat taajat järviruokokasvustot, joiden seassa kasvavat sekä leveä- että kapealehtiset osmankäämit, kurjenmiekka, suoputki, vehka, raate, sarat, kurjenjalka, monitähkävilla, ranta- ja luhtamatara, vuohennokka, terttualpi sekä useat limaskat, kuten risti-, iso- ja pikkulimaska. Vapaan veden läheisyydessä kasvavat jo ratamosarpio, haarapalpakko, rantakukka ja kilpukka. Vapaassa vedessä kasvavat ulpukka, lumme, pikkulumme, haarapalpakko, järvikorte, järvikaisla, järviruoko sekä kilpukka, sorsansammal, vesirutto, pitkälehtivita sekä ruskoärviä.

KaislikotVesijärven puhdistuminen näkyy Kilpiäistenpohjan kasvilajistossa. Kirkasta vettä vaativista lajeista ehkä selvin puhdistumisen ilmentäjä on järvisätkin, joka löytyi Kilpiäistenpohjassa vuoden 2001 selvityksessä. Viitteitä on myös siitä, että veden kirkastuminen on parantanut pohjalehtisten kasvien olosuhteita.