panorama2

Lahden Vesijärvi

Vesijärveä voidaan pitää Järvi-Suomen porttina, sillä siltä on yhteydet Päijänteelle, Jyväskylään ja 300 kilometrin päähän Keiteleelle saakka. Nykyisellään Vesijärven pinta on noin 81 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuosien saatossa järven pintaa on laskettu yhteensä 3,5 metriä. Esimerkiksi vuosina 1870-71 pintaa laskettiin, kun Asikkalaan rakennettiin Päijänteelle johtava Vääksyn kanava.

Vesijärvi on kansallisesti tunnettu biologisen kunnostuksen kohteena. Rehevöitynyt ja aiempien vuosikymmenten jätevesistä pilaantunut järvi saatiin elvytettyä Vesijärvi-hankkeen mittavien hoitotoimenpiteiden avulla. Järven hoito jatkuu edelleen muun muassa särkikaloja pyytämällä.

Kasvisto kuuluu Suomen järvien rikkaimpiin, samoin järven pesimä- ja muuttoaikainen linnusto on maankuulu.

Vesijärvellä sijaitsee myös historiallisista huviloistaan tuttu Enonsaari, josta Metsähallitus on suojellut 4,2 hehtaaria luonnonhoitometsänä.

Näkymä Enonsaaresta

Lahden suurin järvi, Vesijärvi on pinta-alaltaan 109 km2 ja pituudeltaan 25 kilometriä. Järven keskisyvyys on kuusi metriä, suurimman syvyyden ollessa peräti 42 metriä. Vesijärven valuma-alueen koko on 515 km2, josta metsien osuus on 60 ja peltojen 23 prosenttia. Rantaviivaa Vesijärvellä on 181 kilometriä, josta 45 prosenttia on metsätalouden, 33 prosenttia loma-asutuksen ja 12,5 prosenttia muun asutuksen sekä 9,5 prosenttia maatalouden käytössä. Rantakiinteistöjä on yhteensä 1304 ja näistä 1222 kuuluu loma-asutuksen piiriin. Valuma-alueella asukkaita on noin 150 000. Vesijärven noin 50 saarella rantaviivaa on yhteensä 31 kilometriä ja saarten yhteenlaskettu pinta-ala on noin 4,5 m2.

Lahden matkustajasatama siirrettiin kesällä 1996 Jalkarannantien tuntumasta kohti Ankkurin kaupunginosaa, Kariniemen juurelle. Tällä paikalla sijaitsi aikanaan Vesijärven vanha satama, joka oli 1900-luvun alussa eräs Suomen vilkkaimmista sisävesisatamista. Maantiet eivät tuolloin kestäneet raskaita tavarakuormia, jotka rahdattiinkin vesitse Vääksyn kanavan kautta Lahteen. Lahden satamasta tavara jatkoi juniin lastattuna muualle Suomeen.

Menneiden aikojen junaliikenteestä muistuttaa Vesijärven ja Pikku-Vesijärven erottava vanha ratapenkere, joka on suojeltu muinaismuistoalueena. Penkereellä kulkenut sivuraide valmistui samanaikaisesti Riihimäki-Lahti-radan kanssa vuonna 1869. Kahvila ja muut matkailupalvelut sijaitsevat vanhassa asemarakennuksessa tämän viereisessä uudessa makasiinirakennuksessa. Satamassa on lisäksi laivaravintoloita. Vesijärven asemanseutu, satama ja vuonna 2000 valmistunut Sibeliustalo ovat suosittuja matkailunähtävyyksiä ja kulttuurikohteita.

Vesijärven sataman aallonmurtajan ovat viime vuosina kansoittaneet sadat lokit, jotka muodostavat yhden Suomen suurimmista naurulokkiyhdyskunnista. Lokit välttävät parveilua rannan puolella ihmisten oleskelupaikoissa. Lintujen ruokkiminen on kielletty, jotteivät ne tottuisi liiaksi ihmisiin.

Pikku-Vesijärven puistoon on istutettu 30 eri puulajia, kuten siperianpihta, okakuusi ja punasaarni. Ennen vedenpinnan korkeuden säännöstelyä Vesijärvi ulottui Pikku-Vesijärveltä aina yli nykyisen linja-autoaseman.

Sijainti

Matkustajasatamaan ja Pikku-Vesijärvelle on helppo kävellä tai pyöräillä kaupungin keskustasta. Myös linja-autoilla pääsee sekä Pikku-Veskun että sataman tuntumaan. Reissu-Ruodin liikennöimät linja-autot 71 ja 72 kulkevat Jalkarannantietä, jolta voi jäädä Pikku-Vesijärvelle, mutta myös kaupunkiliikenteen linja 1 kulkee Jalkarannantietä. Matkustajasataman tuntumaan pääsee kätevimmin Vesijärvenkadun ja Ankkurikadun kautta kulkevalla linja-autolla numero 17. Sekä Pikku-Vesijärvellä Jalkarannantien varressa että Matkustajasatamassa on myös pysäköintialue. Vesijärvellä on kesäisin mahdollista myös risteillä useilla sisävesilaivoilla, jotka lähtevät ja palaavat Lahden matkustajasatamaan.

Lisätietoja Vesijärven luonnosta, kalastuksesta ja historiasta on saatavilla osoitteesta www.vesku.net/