panorama2

Teräväiset ja Keitaankärki

Teräväisten luonnonsuojelualue.jpgTeräväiset on Papinsaaren niemen eteläpuolella Laitialanselän pohjoispäässä. Alue koostuu kahdesta poukamasta, joiden välissä on niemi, Kivistönkärki. Poukamien eteläpuolella on Keitaankärki. Niemen edustalla on kaksi saarta, joissa on loma-asutusta, ja myös niemen eteläpuolella on muutama rakennus. Suurimmaksi osaksi alue on säilynyt luonnontilaisena. Suojelualue on loivarantainen, ja kasvillisuusvyöhykkeet ovat leveät. Rannoilla kasvaa ruovikkoa ja kortteikkoa, mutta avovettäkin on. Järveltä katsottuna alue näyttää yhtenäiseltä ruovikolta, lukuun ottamatta kahta saarta ja Keitaankärkeä, jotka ovat metsäisiä. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon.

Teräväisten valuma-alue on vain 50 hehtaaria. Puolet siitä on metsää ja puolet peltoa. Peltoja ja vesistöjä erottaa toisistaan lehtipuuvaltainen patovalli. Ravinnearvot viittaavat Teräväisten olevan keskirehevä vesistö. Vesi on kirkasta, koska ruovikot pysäyttävät aallokon eikä pohja-aines pääse sekoittamaan vettä.

Kasvillisuus:

keitaankarki.jpgLajien lukumäärä Teräväisissä on suuri, kuten muuallakin Vesijärvellä. Rannat ovat enimmäkseen ruokoluhtia, joita reunustaa matala avovesialue. Ruokoluhtien lisäksi alueella on myös sara- ja kastikkaluhtia. Ulompana on kortteikkoa, kelluslehtisiä kasveja ja harvaa ruovikkoa. Mosaiikkimaisen kasvuston lajeja ovat muun muassa ulpukka, uistinvita, kiehkuraärviä, karvalehti, isovesiherne, tylppälehtivita, vesirutto, järvisätkin, ruskoärviä ja välkevita. Vesistön pohjat ovat kovia ja liejukerroksen peittämiä. Rantoja verhoavat metsät. Kivistönmäen ja sen pohjoispuolella on lehtoa ja rannan tuntumassa on tervaleppäluhtaa. Suojelullisesti arvokkain Teräväisten laji on ahdinsammal, jonka nykytilaa ei tunneta.

Eläimet:

Alueen pesimälinnusto on paljon suurempi kuin muilla Kutajärven Natura-kohteilla. Teräväisissä on suuri silkkiuikkuyhdyskunta, mutta myös sorsalintukannat ovat huomattavat. Varpuslintuja on myös paljon. Linnustoon kuuluvat myös esimerkiksi kaulushaikara, kurki, luhtakana, luhtahuitti, ruskosuohaukka ja laulujoutsen. Kahlaajia ja lokkilintuja alueella on vähän. Lintuharrastukseen Teräväinen sopii huonosti, koska sopivia tarkkailupaikkoja ei ole. Tarkkailupaikkana lintuharrastajat käyttävät Kivistönkärkeä.

Kalastoa ei ole tutkittu Teräväisissä, mutta se on luultavasti tärkeä särkien kutupaikka, koska ruovikot houkuttelevat sinne keväisin isokoskeloita. Isokoskelon ravintoa ovat esimerkiksi särki ja sorva.

Teräväiset ja Keitaankärki kartalla.