panorama2

Kutajärvi

kutajarvi-maisema2.jpgKutajärvi sijaitsee Vesijärven eteläpuolella Laasonpohjan ja Kirkonselän välissä. Järven luoteispäässä, Kuivasniemessä, on metallirunkoinen lintutorni, jolta aukeaa paras näköala järvelle. Sen vieressä on myös toinen, pienempi puusta tehty torni/lava, joka sopii mainiosti lintujen tarkkailuun. Lintutornille pääsee esimerkiksi Rantatieltä lähtevää tietä myöten. Tie on merkitty ”Kutajärven lintutorni”-tienviitalla. Viitan vieressä on pieni parkkipaikka, jossa on tilaa muutamalle autolle. Lahden keskustasta kohteelle on noin 15 kilometriä, joten matka sopii siis myös hyvin pyörällä taitettavaksi. Kutajärvelle pääsee myös bussilla, joka menee Hollolan kirkolle. Bussilla kuljettaessa kannattaa jäädä pois Kutajärven vanhainkodin kohdalla. Lintutornille johtaa polku/ pitkospuureitti Rantatien kupeesta. Reitin varrella on infotauluja, joissa on esitelty alueen kasvillisuutta sekä eläimistöä, erityisesti sen linnustoa. Infotauluissa on lähes 40 linnun esittely. Niissä kerrotaan lintujen tuntomerkeistä, ääntelystä, ravinnosta, elinympäristöstä, pesinnästä sekä muuttokäyttäytymisestä.

kutajarvi-maisema.jpgKutajärvi on erottunut itsenäiseksi järveksi Vesijärvestä, johtuen Vesijärven pinnanlaskuista. Se kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000-verkostoon. Rauhoitusmääräykset sallivat alueella metsästyksen, kalastuksen, laidunnuksen ja olemassa olevien laitureiden, polkujen ja väylien ylläpidon. Moottoriajoneuvojen käyttö suojelualueella on kielletty, mutta muuten alueella ei ole rajoitettu liikkumista. Kutajärveä ympäröi alavat pellot, eteläpuolella järvi rajoittuu rämeeseen ja lounaassa Tiirismaan metsäalueeseen. Pohjoisosassa on pientaloasutusta. Muilla rannoilla pellot ulottuvat rannan tuntumaan, ja avoimia rantamaisemia on vain muutamia. Avoimen vesialueen ja peltojen välillä on kapea metsäkaistale sekä paikoin hyvinkin tiheää rantaluhtaa, joka estää näkymän järvelle. Itärannalla on kolme maatilaa, omakotitaloja, lomarakennus ja Lahden Seudun Invalidit ry:n kesämökkialue (Sarvikuutti). Kutajärven pinta-ala on 162 hehtaaria, ja sen suurin syvyys on 1,3 metriä. Järven valuma-alue on 13 km2. Siihen kuuluu järveä ympäröivät pellot, Rätäksuo sekä Pappilanmäen – Roukkaanmäen metsäalue luoteessa. Peltoja valuma-alueesta on 250 hehtaaria. Neljä metsäpuroa laskee Kutajärveen Tiirismaan luoteispuolelta. Suurin puroista on kirkasvetinen Kiiskioja, joka saa alkunsa Rätäksuolta. Myös erinäisiä valtaojia ja salaojia laskee järveen tuoden muun muassa ravinteita ympäristöstä. Kutajärvi laskee Kirkonlahdelle Kalasillanojan kautta. Tulvahuippujen aikana järvi laskee myös Pyhäniemenlahdelle, muuten laskuoja on lähes kuiva. Ravinnepitoisuuksien mukaan järvi on rehevä, ja happikadot vaivaavat järveä. Talvisin hätäapuna on käytetty hapetusta jo 1980-luvun puolivälistä. Happamuus on säilynyt hyvänä, sillä järven keskimääräinen pH-arvo on 6,7. Kesällä levätuotanto nostaa pH:n emäksisen puolelle. Väriluku, joka kertoo veden humuspitoisuudesta, on Kutajärvellä hyvä. Tämä johtunee siitä, että alueella on niukasti ojitettuja soita ja metsämaata.

Kasvillisuus:

Kutajarvi-kukkaKasvillisuudeltaan järvi kuuluu osmankäämi-ratamosarpio-tyyppiin. Suurin osa kasvillisuudesta on rantojen tuntumassa ja järveä ympäröi lähes joka puolella leveä luhta-alue. Luhta on suurimmillaan lähellä Tiiliruukinlahtea. Luhdat ovat pensaikkoisia ja avoimia vain paikoin. Niissä paju ja hieskoivu ovat valtalajeja; ne muodostavat tiheikön, jonka läpi kulkeminen on lähes mahdotonta. Maata peittää upottava rahkasammal. Raatetta, kurjenjalkaa sekä karpaloa kasvaa mättäillä. Metsät erottavat Kutajärveä ympäröivät pellot rantaluhdasta. Rantalehdoissa kasvaa pääosin leppää ja koivua. Luhtaa reunustavat avovedenpuolelta omankäämi- ja kortekasvustot sekä kelluslehtisten ja uposlehtisten sekakasvustot. Ruovikoita on niukasti ja kaislikot puuttuvat Kutajärveltä kokonaan. Kelluslehtikasvustot ovat ulpukkaa, ranta- ja pikkupalpakkoa. Ahvenvita, karvalehti ja vesirutto edustavat alueen uposlehtikasvustoa, myös tylppälehtivitaa, kiehkura- ja kalvasärviää kasvaa yleisesti. Kutajärvessä on myös yhdeksää lajia vesisammalia ja kolme näkinpartaislajia. Avovesialue on yhtenäinen ja lähes kasviton. Järvessä elää myös kaksi uhanlaista lajia: silonäkinparta ja ahdinsammal. Kalvasärviää järvessä on runsaasti, mutta muualta Päijät-Hämeestä se puuttuu. Päijät-Hämeessä vain muutamassa paikassa tavattu uposvesitähti on löytänyt tiensä Kutajärvelle, mutta sitä elää järvessä vain niukasti.

Eläimet:

kutajarvi-lampi.jpgLinnusto: Kutajärven linnustoon kuuluu runsaasti lajeja; järvellä on havaittu kaikkiaan 216 lintulajia, ja joukkoon kuuluu myös eteläisiä harvinaisuuksia, kuten jalohaikara, mustaleppälintu, pikkuhuitti ja valkosiipitiira. Laskennoissa (2007) Natura-alueelta tavattiin 49 pesimälintulajia, yhteensä 454 paria. Pesimälinnustoon kuuluu lokkilintuja, vesilintuja, kahlaajia ja varpuslintuja. Kosteikkolinnustoon kuuluvat myös kaulushaikara, kurki, luhtakana ja ruskosuohaukka. Runsaimmat lajit ovat ruokokerttunen ja pajusirkku, jotka viihtyvät ruoko- ja pensaikkoluhdissa, mutta myös naurulokki elää muutamassa pikku yhdyskunnassa kortteikkoalueilla ja osmankäämisaarekkeissa. Naurulokit ovat vähentyneet huomattavasti 1960-luvun jättiyhdyskuntien yksilömääristä. Kutajärvi toimii muuttoaikana lintujen ruokailu- ja levähdyspaikkana, ja silloin runsaimmat lajit ovat silkkiuikku ja haapana. Tavin ja sinisorsan yksilömäärät vaihtelevat kulloisenkin kevään tulvatilanteen mukaan. Joutsenia tavataan muutamia kymmeniä sekä uiveloita noin 20 - 50 yksilöä. Loka-marraskuussa järvelle kerääntyy näyttävä kaarti vesilintuja, muun muassa laulujoutsenia, kanadanhanhia, uiveloita ja isokoskeloita. Kuivasniemen varttuvassa lehtimetsässä viihtyvät muun muassa punarinta, peippo, pajulintu, pikkutikka, uuttukyyhky ja pyrstötiainen. Kalatiiroja järvellä pesii muutama pari etelärannalla. Sääksi viihtyy alueen lähimetsissä, kuten myös palokärki, joka käy talvella ruokailemassa Kuivasniemessä. Teerejäkin Kutajärvellä on tavattu, sillä järven itäpäässä on muutaman koiraan soidinpaikka.

kutajarvi-pensaikko.jpgAlueen petonisäkkäisiin kuuluvat kettu, supikoira ja minkki. Tiirismaan puoleisella rannalla liikkuu hirviä ja valkohäntäpeuroja, myös saukosta on havaintoja. Järven piisamikanta on taantunut huippuvuosista, mutta se on silti edelleen kohtalainen.

Kutajärven kalastoon kuuluu muun muassa särki, lahna, ruutana, kiiski ja ahven.

Sorsastus on järvellä sallittua, mutta vähäistä. Yleisimmät saalislajit ovat sinisorsa ja haapana.

Kutajärvi kartalla