panorama2

Ranta- ja vesikasvit

Rantakasvien elinpaikkoja Lahdessa ovat Vesijärven ja muiden järvien rantaluhdat sekä Porvoonjoen erityyppiset rannat. Porvoonjoen rantamia hallitsevat monin paikoin keskikesän kukinta-aikana mesiangervojen laajat kasvustot, paikoin rantakukan puna ja ranta-alpin keltainen väri tuovat vaihtelua angervojen kellanvalkeaan yleisvärin joukkoon. Porvoonjoen rannalla kasvaa jonkin verran rantatädykettä, joka on melko tavallinen Uudellamaalla, mutta puuttuu suuresta osasta Järvi-Suomea. Kilpiäistenpohjan luhdan kasveihin kuuluvat esimerkiksi terttualpi ja kurjenmiekka, vesitatar ja märissä painanteissa elävät pikku- ja rimpivesiherne.

Vesijärvi on vesikasvistoltaan yksi Suomen runsaslajisimmista järvistä. Lahden alueella Kilpiäistenpohjassa veden pintaa peittävistä kelluslehtisistä kasveista tutuimpia ovat isoulpukka ja pohjanlumme sekä uistinvita ja vesitattaren vesimuoto. Vesijärven Enonselän veden laadun parantumisen myötä myös järvisätkin on palannut. Irtokellujista kilpukka kasvaa etenkin ojissa ja allikoissa, samoin pikku- ja isolimaska.

Ilmaversoisista kasveista silmäänpistävimpiä ovat järviruoko ja molemmat osmankäämimme, leveä- ja kapeaosmankäämi. Uposlehtisistä kasveista ruskoärviä vaatii kirkasta vettä. Järvisätkimen tapaan ruskoärviän kasvustot ovat merkki veden laadun parantumisesta.