panorama2

Kulttuurikasvit

Tavalla tai toisella ihmisen myötä Suomen luontoon kotiutuneita kasveja on runsaasti. Monet niistä esiintyvät ihmisen muokkaamissa elinympäristöissä. Eräs tunnetuimmista ja harmillisimmista on pujo eli maruna, joka rehevöi runsaana tienvierillä ja ns. joutomailla. Lahden seudulla esiintyvä pujo kuuluu muinaistulokkaisiin, jollaisina pidetään ihmisen myötävaikutuksella hyvin varhain (ennen 1600-luvun alkupuolta) levinneitä kasveja. Useat muinaistulokkaat ovat kaupunkilaisille tavallisia tuttavuuksia, kuten siankärsämö, koiranputki, seittitakiainen, peltoukonnauris, timotei, piharatamo sekä puna- ja valkoapila.

Uustulokkaiden (1600-luvun alkupuolen jälkeen) ryhmässä on myös monia tuttuja lajeja. Lahden seudulla tammi luetaan ihmisen toiminnan seurauksena levinneisiin lajeihin. Lehdoissa ja muilla rehevämmillä mailla yleisenä kasvava terttuselja on yleinen. Laji runsastumista on auttanut marjoja syövien lintujen kuljettamat siemenet. Uustulokkaisiin kuuluu myös hyvin voimakkaita lajeja, jotka syrjäyttävät helposti muita kasveja ja yksipuolistavat elinympäristöjä. Lahdessakin komealupiini on vallannut tienvieriä, joutomaita ja kulttuurimaisemia kaventaen vanhojen keto- ja niittykasvien elintilaa. Monin paikoin ongelmaksi on koitunut yli kolmemetrisiksi kasvavien jättiputkien villiintyminen, joka Lahden seudulla on pysynyt toistaiseksi paikoittaisena. Jättiputkikasvustot syrjäyttävät muita kasveja. Lisäksi niiden myrkyllisyys voi aiheuttaa ihmisille kivuliaita rakkuloita ja ihottumaa, joita auringon ultraviolettivalo pahentaa.

Villiintyneiden koristekasvien ja viljelyjäänteiden ryhmään kuuluu myös voimakkaita lajeja. Sinänsä komea jättipalsami on tämän ryhmän lajeista ongelmallisimpia. Se on levinnyt paikoin reheviin puronvarsiin ja kosteikkoihin syrjäyttäen alkuperäisen lehtopalsamin.