panorama2

Nisäkkäät

OravaTarkka-aististen nisäkkäiden tapaaminen on melko harvinaista. Suurin osa nisäkäshavainnoista perustuukin jälkiin ja jätöksiin. Tavallisimmin kaupunkilainen näkee oravan, siilin ja ilta- tai aamuhämärissä rusakon, joista osa elää tai ainakin vierailee säännöllisesti keskustan tuntumassa. Eteläiseen eliölajistoon kuuluvan rusakon alkuperäisempi vastine luonnossamme on metsäjänis. Se saattaa poiketa rakennetun kaupungin alueella, joka varsinaisesti on kuitenkin rusakon valtakuntaa.

Hyönteissyöjänisäkkäisiin kuuluvat siili, kontiainen, päästäiset ja lepakot. Siilin elämässä on monta vaaraa. Liikennekuolemat ovat huomattava kannan harventaja kaupungissa. Siilejä ovat vähentäneet myös ympäristömyrkyt ja rastasverkot. Suoja- ja talvehtimispaikkojen puute siistityissä pihaympäristöissä on lisäksi vienyt siilin elinpaikkoja. Siiliä voi auttaa pesälaatikolla, jollaisen voi tehdä itse tai ostaa.

Päästäisistä metsäpäästäinen on lähes joka paikan laji. Lahden seudulla esiintyvät lisäksi vesi- ja vaivaispäästäinen sekä mahdollisesti korpi-, idän- ja kääpiöpäästäinen. Kontiainen on melko yleinen rehevien metsien ja puutarhojen eläjä. Sen paikallaolon huomaa multakeoista. Myös vesimyyrän käytävänkaivuun tuloksena syntyy samantapaisia kasoja, mutta näissä reikä sijoittuu keon laidalle kun kontiaisen kasoissa reikä on kasan keskellä.

Lahdessa vuonna 2003 tehdyn selvityksen mukaan lepakoiden esiintyminen on runsainta Mukkulan-Kilpiäisten ja Kariniemen alueella. Villähteentien katulamppurivistöt houkuttelevat saalistelevia lepakoita, kaupungin keski- ja eteläosissa on myös omia keskittymiä. Hautausmaat, erityisesti Levon, ovat lepakoiden suosimia saalistuskohteita.

Suomessa yleisin pohjanlepakko on myös Lahdessa ryhmänsä tavallisin laji. Isoviiksi-/viiksisiippalajiparin havaintoja vuoden 2003 selvityksessä tehtiin eniten pohjanlepakon jälkeen. Myös vesisiippa viihtyy Lahden rantaympäristöissä. Viitteitä on myös korvayökön esiintymisestä. Harvinainen ripsisiippa saattaisi myös elää Lahden seudulla.

Lahteen mahdollisesti eksyviä lajeja ovat vaeltajista kimo-, pikku- ja vaivaislepakko, ehkäpä isolepakkokin.

Liito-oravia asustaa Lahdessa vuosina 2002 ja 2003 tehtyjen selvitysten mukaan parillakymmenellä paikalla. Liitelijä on niukentunut nopeaa tahtia Suomessa, minkä vuoksi se on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Se kuuluu myös EU:n luontodirektiivin II-liitteen erityissuojeltaviin lajeihin, koska Suomi on EU-maista ainoa, missä liito-oravia elää merkittäviä määriä.

Pelto-, metsä- ja vesimyyrä ovat Lahdessa yleisiä. Kantojen vaihtelu on ollut etenkin pelto- ja metsämyyrällä kato-, nousu- ja huippuvuosien vuorottelua, mutta viime vuosina jaksot eivät ole olleet selväpiirteisiä. Nopeasti lisääntyvä kenttämyyrä kuuluu myös Lahden nisäkäslajistoon. Keväällä pesimään alkaneen parin koko jälkeläismäärä voi syksyllä olla jopa sata. Harvinaisimpia Lahden pikkunisäkkäistä on koivuhiiri, joka horrostaa talven yli.

Hiiristä tavallisia ovat metsä- ja vaivaishiiri sekä ihmisasumuksissa elävä kotihiiri. Kotihiiri on rotan ohella todellinen kaupunkilainen. Kumpikin viihtyy myös ydinkeskustassa.

Amerikasta 1900-luvun alussa tuotu piisami lisääntyi ja levisi laajalle Suomen vesistöihin. Lahdessa melko kookas jyrsijä elää järvien lisäksi Porvoonjoessa. Piisamin kannanvaihteluista Lahden seudulla ei ole tietoa.

Petoeläimistä useimmat elävät rakennetun kaupungin ulkopuolella maaseutuympäristöissä. Näätäelämistä Lahden lajistoon kuuluvat lumikko ja kärppä, joista etenkin lumikko hyötyy myyrien huippuvuosista. Näätä esiintyy säännöllisesti Lahdessa, ja tulokaslaji minkki on tavallinen. Hilleri lienee kadonnut Lahden lajistosta, ainakin 1960-70 -luvun taitteessa niitä oli vielä Okeroisissa. Talvisin maatilojen rotilla ja hiirillä elänyt hilleri on kärsinyt navettojen rakennustekniikan paranemisesta. Se on joutunut myös minkinpyynnin sijaiskärsijäksi. Virtaaviin vesiin mieltyneellä saukolle ei Lahdessa ole kovin paljon tarjolla elinympäristöjä. Pääasiassa kaloilla elävän sukeltelija vierailee kuitenkin kaupungin alueella, esimerkiksi Porvoonjoella ja vieläpä Joutjoella Niemessä. Mäyriä tavataan harvakseltaan eri puolilla Lahtea maaseutuympäristöissä.

Kettu on Lahdessa tavallinen, osa niistä vierailee säännöllisesti omakotialueiden liepeillä. Vieraspedoista supikoira on yleinen. Suomessa suurpedot ovat ahmaa lukuun ottamatta levittäytyneet vähitellen entisille luontaisille alueilleen. Ympäristökunnissa ja jopa Lahden rajojen sisällä on tehty useita havaintoja sekä ilveksestä että karhusta viime vuosina.

Hirviä tavataan kaikissa Lahden metsissä. Keskikaupungille eksyneitä yksilöitä on toisinaan jouduttu paimentamaan syrjemmälle. Joskus kaupungissa liikkuneita hirviä on jouduttu lopettamaan. Suomeen 1930-luvulla istutettu pohjoisamerikkalainen valkohäntäpeura on menestynyt hyvin ja se on yleinen. Hirvieläinten uusin tulokas on metsäkauris, joka on levinnyt Suomeen luontaisesti Ruotsin kautta, osin myös Karjalan kannaksen. Kantoja on vahvistettu siirtoistutuksin, Lahtea lähin istutuspaikka on Hollola. Metsäkauris näyttää vakiintuneen Lahden lajistoon viime ja tällä vuosikymmenellä. Kauriita elää ainakin kaupungin eteläosissa.