panorama2

Hoitokalastus

Vesijärven särkikantojen voimistuminen kiihtyi likaantumisen ja rehevöitymisen seurauksena 1960-luvulla. Vuoden 1972 kalatalousselvityksessä särjen osuus Vesijärven kalabiomassasta oli vajaa puolet, mutta vuonna 1980 särkien osuus oli kohonnut jo 70 prosenttiin. Särkivaltaisuutta lisäsi osaltaan taloudellisesti merkittäviin suurikokoisiin petokaloihin kohdistunut kantojen kestävyyttä suurempi valikoiva kalastus. Petokalojen osuus kalastosta väheni jatkuvasti. Kalaston epätasapaino vaikutti ilmeisesti haitallisesti järven koko luonnontalouteen ja lisäsi rehevyydestä johtuvia haittoja.

Kalaston vääristymään alettiin vaikuttaa 1980-luvulla, jolloin aloitettiin särjen kutupyynti ja troolaukset. Vuosina 1989-1993 pyydettiin pelkästään Enonselältä troolilla yli 1000 tonnia särkeä ja kuoretta. Pyynnin ansiosta särkikanta saatiin putoamaan neljännekseen aiemmasta. Troolauksen lopettamisen jälkeen on vuodesta 1994 jatkettu järven tilaa ylläpitävää hoitokalastusta, jonka tarkoitus on estää särkikannan lisäkasvu. 2000-luvun alussa Vesijärvellä käynnistettiin kaksi hanketta, Vesijärvi II– ja Vesijärven Kajaanselän ja sen lähialueiden biomanipulaatioprojekti. Näillä biomanipulaatioprojekteilla kyettiin vähentämään särkikantaa, ravinnekuormitusta ja lopulta myös leväkukintoja. Biomanipulaatiolla tarkoitetaan järven kunnostusta, jossa tehokalastetaan särkeä ja istutetaan särkeä syöviä petokaloja. 

Vesijärvi II- projektissa hoitokalastuksen kohteena oli Enonselkä ja Paimelanlahti kun taas Vesijärven biomanipulaatioprojektin toiminta-alueena oli Vesijärven pohjoisosa: Laitialan-, Komon- ja Kajaanselkä. Hoitokalastus projektit toteutettiin vaiheittain siten, että vuonna 2002 tehostettiin Enonselän, vuonna 2003 Laitialanselän, vuonna 2004 Komonselän, vuonna 2005 Kajaanselän ja vuonna 2006 jälleen Enonselän hoitokalastuksia.

Tehostettu hoitokalastus on ollut keskeisin menetelmä rehevöitymisen ehkäisyssä viime vuosina. Siitä vastaa Vesijärvisäätiö yhdessä Lahden seudun ympäristöpalveluiden kanssa. Hoitokalastuksella voidaan parantaa veden laatua niin, että se turvaa järven vaativan virkistys- ja kalastuskäytön, edesauttaen myös elinkeinokalataloutta ja kalastusmatkailua. Tehostetulla hoitokalastuksella voidaan vähentää järvien rehevöitymistä sekä oikaisemaan rehevöitymisen kuluessa vääristynyttä kalaston rakennetta. Ensiarvoisen tärkeää työtä tekevät ammattikalastajien lisäksi talkookalastajat.

Vesijärven petokalakantoja on vahvistettu istuttamalla kuhia, järvilohia, järvitaimenia ja toutainta. Peruskunnostus on kohentanut myös hauki- ja madekantoja. Vesijärveen on sittemmin istutettu uudestaan myös ankeriaita.

Vesijärven kaloista tehdyt jäämäanalyysit ovat antaneet lohdullisia tuloksia. Vuoden 1989 elohopea- ja lyijytutkimuksessa Vesijärven kalojen pitoisuudet olivat selvästi keskitasoa alhaisempia (keskimäärin elohopea 0,16 mg/tuorepainokilo, lyijy 0,1 mg/tuorepainokilo). Aiemmin rehevyydestä johtuvat mutamaamaiset makuvirheet ovat poistuneet Vesijärven kaloista tyystin.

Lisätietoja hoitokalastuksesta ja Vesijärven tilasta saat Vesijärven ystävien kotisivuilta osoitteesta www.vesku.net.