panorama2

Pohjavesi

Maaperän tai kallioperän avoimet tilat täydellisesti täyttävää vettä kutsutaan pohjavedeksi. Se muodostuu pintavesien, jotka joko imeytyvät maaperän läpi tai virtaavat kallioperän rakoihin. Pohjavettä esiintyy lähes kaikkialla, mutta parhaiten sitä muodostuu maaperän hyvin vettä johtavissa sora- ja hiekkamuodostumissa tai kallioperän ruhjevyöhykkeissä. Salpausselän kaltaiset jääkauden kasaamat harjut ja suuret reunamuodostelmat ovat pohjaveden parhaita muodostumisalueita. Tällaisia alueita kutsutaan pohjavesialueiksi. Sora- ja hiekkamuodostumissa pohjavesi voi olla kymmenienkin metrien syvyydessä.

Salpausselät toimivat pintavesien lisäksi monin paikoin myös pohjavesien jakajina. Pohjavettä purkautuu monin paikoin Salpausselkien ja harjujen juurille lähteiksi. Tällaisten alueiden ja lähdepurojen ympärillä viihtyy yleensä monipuolista kasvillisuutta.

Lahden pohjavesistä suurin osa muodostuu Ensimmäisessä Salpausselässä. Myös Renkomäki ja Kunnas ovat tärkeitä pohjavesialueita. Osa pohjavedestä muodostuu Vesijärvestä imeytymällä Salpausselän läpi. Lahtea halkoo myös lähes pohjois-eteläsuuntainen kallioperän ruhje, jonka pohjalle kerrostuneet hiekka ja sora kuljettavat pohjavettä pohjoisesta Launeelle. Luonnon vesikierron häiriöttömän kulun kannalta tärkeiden pohjavesialueiden suojelu maaperää voimakkaasti muuttavalta toiminnalta on välttämätöntä. Pohjaveden muodostumisen kannalta pohjavesialueiden säilyttäminen laajoina metsäisinä alueina on paras ratkaisu.

Lahden maankuulu vesijohtovesi on kokonaan pohjavettä. Pumppaamoita on seitsemän: Jalkaranta, Riihelä, Kärpänen, Urheilukeskus, Laune, Renkomäki ja Kunnas. Päivittäin näiltä asemilta pumpattu vesimäärä on noin 30 miljoonaa litraa.