panorama2

Maaperä

RitamäenlehtomultaKallioperustan päällä lepäävät pintamaalajit jaetaan eloperäisiin ja kivennäismaalajeihin. Kun kallioperustan ikä on pari vuosimiljardia, ovat pintamaalajit syntyneet vasta viime jääkauden aikana ja sen jälkeen, noin 115 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Kivennäismaalajit

Kun mannerjäätikkö eteni Skandinavian vuoristoalueelta, se louhi samalla kalliosta irti ainesta, murskasi sen ja jauhoi osan hienoksi kivipölyksi.

Kaikki aineis sekottui ja puristui valtavan jäämassan alla tiiviiksi pohjamoreeniksi, joka peittää Lahden pohjoispuolisella alueella kallioperää ja eteläosien mäkiä lähes kokonaan. Moreeniaineksen suurimmat kivet ovat jäätikön sulaessa huuhtoutuneet ja jääneet suuriksi siirtolohkareiksi maisemaan. Lahdessa siirtolohkareita voi nähdä esimerkiksi Salpausselällä ja Levon hautausmaan tienoilla. Niemenkadun asuinalueen keskelle jäänyt järkäle kuuluu yksittäisistä siirtolohkareista kaupungin tunnetuimpiin.

Salpausselkä kasautui sulavan mannerjään reunan eteen noin 12 000 – 12 500 vuotta sitten, jolloin jään kutistuminen pysähtyi 200 vuodeksi. Sen pohjoisreuna on pitkälti moreenia, mutta pääaines on jäätikköjoissa hioutunutta ja jäänreunan edessä olleeseen veteen lajittunutta soraa ja hiekkaa.

Lahden eteläosissa on useiden kymmenien metrien paksuisia savikkoja, jotka ovat syntyneet jäätikköjokien mukana alueelle kulkeneista ja sinne laskeutuneista hienoimmista aineksista.

Esimerkiksi Pyhättömän-Niemen pitkittäisharju on muodostunut aikanaan jäätikön railoon tai tunneliin kerrostuneesta ja lajittuneesta sorasta ja hiekasta. Pitkittäisharjut noudattelevat luode-kaakkoissuuntaa.

Eloperäiset maalajit

Eloperäiset maalajit ovat syntyneet jääkauden jälkeen kasvien hajoamattomista jäännöksistä. Kaikkein heikoiten hajonnutta eloperäistä ainetta on happamuuden ja hapettomuuden vuoksi bakteeritoiminnan kannalta heikko suoturve, jonka seasta voi löytää esimerkiksi vuosikymmneniä vanhoja puunrunkoja. Tärkeimmät turvealueet ovat Linnaistensuo, Luhdanjoen laakso, Kintterönsuo ja Kilpiäistenpohja. Turvetta on käytetty mm. energiantuotannossa polttoaineena.

Kangasmetsien moreenikerrosta verhoaa kangasturve, joka on jo osittain hajonnutta ja samalla suoturvetta ravinteisempaa. Kariniemen ja Mukkulan Ritamäen lehtometsien maalajina on lehtomulta, joka on pisimmälle hajonnutta ja samalla ravinteisinta. Lehtomullassa on matojen muokkaustyön ansiosta myös kivennäisperäistä ainesta.