panorama2

Lahden seudun luonto

PitkospuillaLahden seutu sijaitsee maantieteellisesti hyvällä paikalla. Ympäristö on antanut suotuisat lähtökohdat alueen kehitykselle. Luonnonelementtien runsaus on perusta myös rikkaalle eliöstölle.

Lahden seudun maisema on saanut piirteensä viimeisen jääkauden ja sen loppuvaiheen aikana. Ensimmäinen Salpausselkä jakaa kaupungin itä-länsisuuntaisesti kahteen vyöhykkeeseen: Salpausselän pohjoispuolen Järvi-Suomeen sekä eteläpuolen Rannikko-Suomeen. Ensimmäinen Salpausselkä muodostaa itse Lahden kolmannen maisemavyöhykkeen. Länsiosaltaan tämä vyöhyke on laaja, metsäinen kangas. Idässä se koostuu puolestaan kapeista harjanteista. Salpausselälle tunnusomaisia ovat lukuisat supat. Salpausselällä, Rautakankareella sijaitsee myös Lahden kaupunkialueen korkein kohta, 180 metriä merenpinnan yläpuolella.

Salpausselän pohjoispuolen maasto, maaperä ja kasvillisuus ovat vaihtelevia. Maaston korkeus vaihtelee 90-160 metrin välillä. Alueella on runsaasti luode-kaakkosuuntaisia jyrkkiä moreeni- ja kallioselänteitä, mutta myös savi- ja silttialueiden kapeita jokilaaksoja ja järvien kuivuneita lahdelmia. Rakentamaton alue on metsäistä, ja laajimmat peltoalueet sijaitsevat Sipurassa ja Koiskalassa.

Eteläisen Lahden maisemalle tyypillisiä ovat suuret kokonaisuudet. Salpausselän eteläpuoli tunnetaan kaupungissa Launeen ja Okeroisten laajoista savi- ja silttipelloista, jotka ulottuvat kaupungin rajalta aina Salpausselälle asti. Peltoalueilla korkeus merenpinnasta vaihtelee 80-100 metrin välillä. Tasaisia peltoja halkovat jokilaaksot. Renkomäen harju, Liipolan, Kerinkallion ja Jokimaan kallio- ja moreeniharjanteet sekä Sokeritopan ja Kullankukkulan mäet tuovat vaihtelua maiseman tasaisuuteen.